tiistai 10. lokakuuta 2017

ITSENSÄ JOHTAMISEN JA ITSEOHJAUTUVUUDEN HARHA!


Minua on viime viikkoina pyydetty useaan tilaisuuteen puhumaan tai pitämään workshop -työskentelyä itsensä johtamisesta, koska työskentelen aiheen parissa päivittäin asiakkaitteni kanssa.

Mitä se itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus ja sitten oikein on?

Itsensä johtaminen koostuu monesta osa-alueesta. Monessa yhteydessä olet saattanut kuulla tai lukea, että itsensä johtaminen on oman mielen johtamista. Omaa mieltä ei voi kuitenkaan johtaa ymmärtämättä omia tunteita ja tunteita ei taas voi ymmärtää täysin ilman, että ymmärtää omaa historiaansa.

Lyhyesti sanoisin, että itsensä johtaminen on omien tunteiden ja toimintaa ohjaavien motiivien tunnistamista, niiden syvällistä ymmärtämistä ja niiden valjastamista käyttöön arjessa. Itsensä johtaminen on myös aktiivista toimintaa kohti omaa hyvinvointia. Se on taitoa katsoa omaa elämäänsä eteen- ja taaksepäin sekä nykyhetkeen. Meidän sisäiset motiivimme, syvimmät toimintamallimme sekä arvomme syntyvät jo lapsuudessa, jolloin tärkeimmät ajurit oman hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseen löytyvätkin aikajanallamme menneisyyden tapahtumien merkityksen oivaltamisesta ja tämän hetken tunteistamme. Tunteet taas ovat osittain sidoksissa menneisiin kokemuksiin. Tunteet ilmenevät meille erilaisina tuntemuksina ja usein myös kehollisina kokemuksina.

Ympäristömme siis muokkaa meitä vahvasti jo heti syntymästämme saakka. Joskus ympäristön toiminta, ihmiset ympärillämme tukevat meidän omia luontaisia vahvuuksiamme ja geneettisen perimämme kautta saatuja ominaisuuksia. Joskus taas ympäristömme ja siinä olevat ihmiset voivat olla niin vahvoja, että ne ohjaavat meitä toiseen suuntaan, jolloin meidän aikuisenakin voi olla vaikea yksin tunnistaa oma hyvä muiden odotuksista ja toiveista.  Tämä sama pätee kaikessa elämässämme sekä työssämme että vapaa-ajallamme.

Itsensä johtaminen ajatellaan usein myös ajankäytön suunnittelun ja tehokkaan toiminnan prosesseina, jota se ei kuitenkaan pelkästään ole. Termeinä itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus ohjaavat meitä helposti ajattelemaan, että tuo taito olisi täysin sisäsyntyistä tai sen oppisi noin vain ajattelemalla itsekseen. Itsensä johtamista ei voi opetella pelkästään yksin. Olemme muovautuneet ympäristömme ja siellä olevien ihmisten kautta. Omalla matkallamme ymmärrykseen siitä mikä meille itsellemme oikeastaan onkaan parasta tarvitsemme jälleen muita ihmisiä meille peiliksi, rinnalla kulkijoiksi, oppaiksi ja ohjaajiksi.

Minulla on ollut ilo kulkea reilut kymmenen vuotta monissa organisaatioissa ihmisten kehittymisen ja itseohjautuvuuden matkalla. Yksi näistä organisaatioista on ohjelmistofirma Vincit, joka on oivaltanut, että itsensä johtamiseen voi saada osaamista ja näkökulmia myös muualta kuin organisaation sisältä. Itseohjautuva organisaatio ei siis synny sanoista vaan teoista ja siitä, että yksilöiden omalle kasvulle järjestetään oikeasti aika, paikka ja oikeat menetelmät. Vincitillä olen toiminut coachina nyt jo neljättä vuotta ja on ollut mahtavaa nähdä ihmisten oivalluksia ja steppejä aidon itsensä löytämisen suuntaan. Löytämisen riemu tuo mukanaan hyvinvointia, kykyä tunnistaa omia päätöksentekoprosesseja ja varmuutta kulkea oikeaan itselle terveeseen ja toimivaan suuntaan. Siihen suuntaan missä oma , persoona, osaaminen, kompetenssit, potententiaali ja positiivinen energia kohtaavat.

Oman tien löytäminen eivät valitettavasti aina ole helppoa ja mukavaa. Joskus matkalla löytyy huikeita ilon aiheita ja joskus kipeitä muistoja ja jopa traumaattisia kokemuksia. Kaikkea aiheita meidän ei tarvitse eikä ole aihetta aina purkaa auki, mutta näiden asioiden vaikutuksen ymmärtäminen on tärkeintä siksi, että pelko tai häpeä ei ohjaisi toimintaamme ja valintojamme, jolloin emme pääsekään sinne alueelle missä oma hyvinvointimme ja energiamme asuu.

Jatkuvasti omalla epämukavuusalueella olo kasvata ketään vaan ennemminkin stressaa ja kuormittaa. Jos siis laajennammekin sitä aluetta missä voit hyvin, lisääntyy myös oma jaksaminen. Silloin meillä on paremmin voimavaroja ja energiaa hypähtää hetkeksi myös sille niin kutsutulle epämukavuusalueelle. Ja näitä ei niin mukavia alueita meillä tulee aina olemaan jonkin verran työssä sekä vapaa-ajalla.

Jos joku väittää, että itseohjautuvuuteen tai itsensä johtamiseen voidaan antaa kaikille samat vinkit ja neuvot, väitän vastaan. Vinkkejä ja neuvoja on tämä maailma pullollaan. Matka itsensä johtamiseen on oppimisprosessi, joka ei ole pikataival eikä kaikille samanlainen reitti. Onneksi osa organisaatioista ja yrityksistä on tämän jo oivaltanut ja panostaakin jo siihen, että tähän on apuja ja osaamista on tarjolla jatkuvammin ja siten jokaiselle yksilölle myös oikea-aikaisemmin. Samat kehittymisen aiheet ovat meillä jokaisella käsittelyssä eri aikoihin. Me olemme matkallamme eri kohdassa ja tarvitsemme siten erilaista ohjausta ja oivalluttamista eri aikaan ja eri tavoin. Jollekin sopii keskustelu, toinen pääsee eteenpäin oivalluttamisen työkaluja hyödyntämällä, toinen taas sujahtaa oppimisen ja oivaltamisen äärelle parhaiten pienryhmässä. Varmaa kuitenkin on, että oikeasti itsensä johtamista harjoitellaan käytännön teoissa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa, työssä ja vapaa-ajalla. Ympäristön palaute, omat positiiviset tuntemukset, henkilökohtaisen tekemisen sujuvuus sekä jaksamisen ja energian lisääntyminen ovat niitä, joista voit lukea miten olet edennyt itsensä johtamisen tiellä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti